Työelämän trendit 2025: tekoäly

Vuoden alku on otollista aikaa laajempien virtausten pohtimiseen. Työelämän ajankohtaiset trendit sisältävät jännitteitä. Kuten Nobel-palkittu kirjailija, runoilija Louise Glück kirjoittaa ”Äärimmäisyydet ovat helppoja. Vain keskikohta on arvoitus.” Arvoitusten ratkaiseminen on kuitenkin se mitä nyt tarvitsemme.

Tässä blogissa pohdin tekoälyn ja inhimillisen osaamisen välistä jännitettä.

 Suomessa työn tuottavuutta pitäisi saada kasvatettua, että emme jää jälkeen kansainvälisessä kilpailussa. Tekoälyn sovellutuksista toivotaan vetoapua tuottavuuteen. Teknologinen kehitys ei kuitenkaan yksin takaa tuottavuusloikkaa kuten 2023 taloustieteen nobelisti Daron Acemoglu perustelee.

Tekoälyä käytetään rutiinitehtävien automatisointiin ja jatkossa yhä enemmän myös vaativiin ongelmanratkaisutehtäviin. Automatisoinnin avulla saadaan kustannussäästöjä, kun henkilötyövoimaa tarvitaan vähemmän. Ilmeinen huoli on työpaikkojen katoaminen. Voimme lohduttautua, että työpaikkoja keksitään uusia: sellaisia, joita emme osaa edes vielä ajatella.

Uudet työpaikat eivät tule kuitenkaan itsestään. Tarvitaan innovaatioita, uusia palveluita, tuotteita, joissa ihmisten osaamista tekoälyn rinnalla hyödynnetään. Pelkät kustannussäästöt eivät tuottavuutta pitkään paranna. Kyse on valinnoista. Miten hyödynnämme teknologiaa, ja miten kehitämme inhimillistä osaamista?

 Osaamisen kehittäminen on sekä yksilön että organisaation vastuulla. Jokainen huolehtii osaamisensa päivittämisestä niillä voimavaroilla ja kiinnostuksella kuin kussakin elämäntilanteessa on.

Kaukonäköiset työnantajat eivät rekrytoi positioon vaan organisaatioon: minkälaista osaamista tarvitsemme nyt ja tulevaisuudessa. Tämä tukee myös sopeutumista muutostilanteissa: jos jokin yksikkö lakkautetaan, osaajia voidaan tarvita toisessa yksikössä.

Kun haluamme teknologian avulla parantaa tuottavuutta ja ihmisten hyvinvointia, ihmiset on hyvä pitää mukana töissä.

Lähteet:
Acemoglu & Johnson, Valta ja edistys (2023)
Glück, Villi Iiris (1992)